Rakastan punasikuria (radicchio), mutta varsinkin sitä "pitkälehtistä ja hoikkaa trevisiolaista", joka on ehkä enemmän maailmalla tunnetun pyöreän serkkunsa "hienostuneempi" versio ja jonka alkuperä onkin onnistuttu suojamaan ihan IGP:lla (Indigazione Geografica Protetta). "Radicchio rosso di Treviso IGP" on sikurisalaattilajike, jolle
on ominaista voimakas tummanpunainen, valkoisella
raidoitettu väri, rapea rakenne ja ainutlaatuinen, hieman katkera maku. Siitä on olemassa kaksi versiota:
Radicchio Rosso di Treviso Precoce (Varhainen) sekä Radicchio Rosso di Treviso Tardivo
(Myöhäinen), joka
on varhaista enemman arvostetumpi, johtuen sen tuotantoprosessin monimutkaisuudesta. "Tardivo":lla on pitkät
ja hoikat lehdet, jotka ovat keskeltä
valkoiset ja lehtiosistaan syvän violetinpunaiset.
Sen korjuu aloitetaan vasta kun kasvit ovat läpäisseet kahdet "pikkupakkaset". Korjattu
sato sidotaan nippuihin, jotka upotetaan vesisäiliöihin (12-15 astetta) valkaisuvaihetta varten. Veden "lempeä" lämpötila on suotuisa uudelleen kasvamislle, mutta valon puuttuminen
estää klorofyllin tuottamista, josta
johtuu kasvin tyypillinen väri ja
punasikurille tyypillisen katkeran maun pehmentyminen. Vedessä (noin 15-20 päivää) kestävän
"pakotetun" vaiheen jälkeen "Trevisana Tardivo"
on valmis lopputyöstämistä ja markkinoille lähtöä varten.
Punasikuri (punasalaatti) on ollut minulle heti siihen tutustumisestani
lähtien todella kiehtova vihannes. Tykkään katkerista ja kirpeistä mauista,
joten heti ensi kerran sitä maistettuani olin todella myyty...sitä paitsi, se
on kaunis vihannes pitkine, violetinpunaisine lehtineen. Punasikuria voi syödä sellaisenaan, pilkottuna salaateissa, yksin (mun miehen suurta salaattiherkkua!) tai
yhdessä muiden salaattilajien kanssa tai sitä voi "keittää ja paistaa ja paahtaa
ja.....sen maku muuttuu vielä pehmeämmäksi ja houkuttelevammaksi. Sitä voi syödä pääruokana kuten risottona tai
pastan kanssa (tulossa postaus!) tai
lisukkeena esim. pannulla paahdettuna ja sen jälkeen ripauksella suolaa, oliiviöljyä ja sitruunaa höystettynä tai sitruunana sijasta voit käyttää vaikka balsamiviinietikkaa. Se maistuu ihanalta Parman
kinkun tai oliivien kera ja on tosihyvää pizzoissa ja suolaisissa piirakoissa! Ehdottomasti
vihannes, jota kehoitan kokeilemaan. Jos Suomesta ei löydy
trevisiolaista variaatiota, voit kokeilla sitä "pyöreämpää maalaisserkkua", joka on maultaan hieman kitkerämpi, mutta sopii samoin risotto-ohjeeni
tekoon. Valitettavasti kännykkäkuvani on hieman epäselvä, koska risotto höyrysi kovasti ja minä en malttanut odottaa kovin kauaa....;-)
Punasikuririsotto (Trevison punasikurista) (Risotto alla trevisana)
(maidoton, munaton, gluteeniton,
pähkinätön, soijaton, vegan)
Ainekset:
1 punasikuri (mielellään pitkää "Trevisana"-lajiketta, mutta myös pyöreä punasikuri käy)
1/4-1/2 sipulia (kelta-tai salottisipuli)
hyvälaatuista neitsytoliiviöljyä
risottoriisiä esim. Arborio tai Carnaroli
noin reilu 1 dl ruokailijaa kohden (eli n. 80gr.)
n. 1 dl punaviiniä
n. 1-1 1/2 lt (riippuen
riisin määrästä) kasvis-tai lihalientä (joko itse tehtyä
tai liemikuutiosta tai valmiina myytäviä)
suolaa tarpeen mukaan
pippuria tarpeen mukaan
Valmistus:
Laita jo valmis liemi kuumuumaan tai
valmista liemi haluamistasi kasviksista. Laita valmiin liemen lämpö minimille.
Pese ja kuori punasikuri ja pilko se ohuiksi suikaleiksi. Huom! Mikäli käytät pyöreätä punasikuria,
riippuen sen koosta jo 1/2 tai 3/4 voi riittää risoton tekoon.
Pilko (salotti)sipuli
hienoksi silpuksi ja kuullota se öljyssä hyvin miedolla lämmöllä. Lisää joukkoon noi puolet punasikurisilpusta säästäen hennommat
lehtiosan palat myöhemmäksi.
Lisää riisi ja sekoita se hyvin joukkoon. Kääntele seosta muutaman minuutin ajan minimilämpötilalla, niin että öljy imeytyy riisiin.
Lisää punaviini kattilaan ja nosta lämpöä, jotta alkoholi
haihtuu ja neste imeytyy riisiin. Kääntele riisiä koko ajan, ettei se tartu pohjaan kiinni.
Kun viini on
haihtunut, laske lämpötilaa keskilämmölle ja ala
lisätä lientä, kauhallinen kerrallaan. Sekoita
liemi aina hyvin riisiin ja seuraa kypsennystä, koska on tärkeää, ettei riisi tartu pohjaan.
Sekoita
ja jatka kypsennystä lientä lisäten ja sekoittaen. Lisää riisin
joukkoon kypsennyksen puolivälin jälkeen loput punasikurisilpusta. Jatka
nesteen lisäämistä kauha kerrallaan ja sekoittaen. Tarkista välillä risoton
makua, mutta lisää suolaa vasta kypsennyksen loppupuolella.
Kun risotto on kypsä (n. 18-20
min. riippuen riisin laadusta), tarkista viela maku. Lisää tarvittaessa
suolaa ja rouhi hiukan pippuria päälle ja tarjoile! Tämä risotto maistuu hyvältä
seuraavanakin päivänä tai mikäli sitä jää yli, voit käyttää sen vaikka
suolaisen piirakan aineksiksi.
Muuten, googlasin punasikurin ravitntoarvoja ja yllätyin, todellakin voi vain sanoa "WOW" tämän kasviksen hyvää tekevistä
ominaisuuksista! Ensinnäkin se
on erinomainen väline vanhenemista
vastaan: nimittäin punasikuri sisältää
todella runsaasti antioksidantteja, jotka estävät solujen tulehdusprosesseja hidastaen näin solujen vanhenemista ja
jarruttaen ikääntymistä. Se sopii erinomaisesti sekä iho-ongelmista, että niveltulehduksista ja reumasta kärsiville. Punasikuri on vähäkalorinen (92-94%
koostumuksesta vettä) eli se sopii hyvin dietteihin ja sisältää runsaasti sekä
A-vitamiinia, että B1- ja B2-vitamiineja. Runsaan antioksidanttipitoisuutensa ansiosta se estää tiettyjen syöpien,
erityisesti suolistosyopien kehittymistä. Punasikurilla on suuren vesipitoisuutensa ansiosta
kehoamme puhdistava vaikutus ja sen kuidut ja katkerat ominaisudet edistävät ruoansulatusta ja suolen
toimintaa. Sen sisältämä kalsiumi ja
rauta edistävät
luiden aineenvaihduntaa tehden niistä vahvempia. Eikä tässä kaikki: Punasikurissa olevat antosyaanit ehkäisevät sydän-ja verisuonitauteja, kun taas sen
sisältämä tryptofaani auttaa hermostoa, torjuen unettomuuteen liityvia
vaivoja. "Wow"...;-D
 |
| Punasikuri-peruna-pasta (postaus tulossa!) |
 |
| Punasikuripasta (postaus tulossa!) |
 |
| Paahdettua punasikuria |
 |
| Paahdettua punasikuria lisukkeena nopean lounaan kera |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti