Trevisolainen punasikuririsotto....todellinen "anti-ageing-risotto" lautasella..;-)

Rakastan punasikuria (radicchio), mutta varsinkin sitä "pitkälehtistä ja hoikkaa trevisiolaista", joka on ehkä enemmän maailmalla tunnetun pyöreän serkkunsa "hienostuneempi" versio ja jonka alkuperä onkin onnistuttu suojamaan ihan IGP:lla (Indigazione Geografica Protetta). "Radicchio rosso di Treviso IGP" on sikurisalaattilajike, jolle on ominaista voimakas tummanpunainen, valkoisella raidoitettu väri, rapea rakenne ja ainutlaatuinen, hieman katkera maku. Siitä on olemassa kaksi versiota: Radicchio Rosso di Treviso Precoce (Varhainen) sekä Radicchio Rosso di Treviso Tardivo (Myöhäinen), joka on varhaista enemman arvostetumpi, johtuen sen tuotantoprosessin monimutkaisuudesta. "Tardivo":lla on pitkät ja hoikat lehdet, jotka ovat keskeltä valkoiset ja lehtiosistaan syvän violetinpunaiset. Sen korjuu aloitetaan vasta kun kasvit ovat läpäisseet kahdet "pikkupakkaset". Korjattu sato sidotaan nippuihin, jotka upotetaan vesisäiliöihin (12-15 astetta) valkaisuvaihetta varten. Veden "lempeä" lämpötila on suotuisa uudelleen kasvamislle, mutta valon puuttuminen estää klorofyllin tuottamista, josta johtuu kasvin tyypillinen väri ja punasikurille tyypillisen katkeran maun pehmentyminen. Vedessä (noin 15-20 päivää) kestävän "pakotetun" vaiheen jälkeen "Trevisana Tardivo" on valmis lopputyöstämistä ja markkinoille lähtöä varten.

Punasikuri (punasalaatti) on ollut minulle heti siihen tutustumisestani lähtien todella kiehtova vihannes. Tykkään katkerista ja kirpeistä mauista, joten heti ensi kerran sitä maistettuani olin todella myyty...sitä paitsi, se on kaunis vihannes pitkine, violetinpunaisine lehtineen. Punasikuria voi syödä sellaisenaan, pilkottuna salaateissa, yksin (mun miehen suurta salaattiherkkua!) tai yhdessä muiden salaattilajien kanssa tai sitä voi "keittää ja paistaa ja paahtaa ja.....sen maku muuttuu vielä pehmeämmäksi ja houkuttelevammaksi. Sitä voi syödä pääruokana kuten risottona tai pastan kanssa (tulossa postaus!) tai lisukkeena esim. pannulla paahdettuna ja sen jälkeen ripauksella suolaa, oliiviöljyä ja sitruunaa höystettynä tai sitruunana sijasta voit käyttää vaikka balsamiviinietikkaa. Se maistuu ihanalta Parman kinkun tai oliivien kera ja on tosihyvää pizzoissa ja suolaisissa piirakoissa! Ehdottomasti vihannes, jota kehoitan kokeilemaan. Jos Suomesta ei löydy trevisiolaista variaatiota, voit kokeilla sitä "pyöreämpää maalaisserkkua", joka on maultaan hieman kitkerämpi, mutta sopii samoin risotto-ohjeeni tekoon. Valitettavasti kännykkäkuvani on hieman epäselvä, koska risotto höyrysi kovasti ja minä en malttanut odottaa kovin kauaa....;-)

Punasikuririsotto  (Trevison punasikurista)   (Risotto alla trevisana)

(maidoton, munaton, gluteeniton, pähkinätön, soijaton, vegan)

Ainekset:

1 punasikuri (mielellään  pitkää "Trevisana"-lajiketta, mutta myös pyöreä punasikuri käy)

1/4-1/2 sipulia (kelta-tai salottisipuli)

hyvälaatuista neitsytoliiviöljyä

risottoriisiä  esim. Arborio tai Carnaroli noin reilu 1 dl ruokailijaa kohden (eli n. 80gr.)

n. 1 dl punaviiniä

n. 1-1 1/2 lt (riippuen riisin määrästä) kasvis-tai lihalientä (joko itse tehtyä tai liemikuutiosta tai valmiina myytäviä)

suolaa tarpeen mukaan

pippuria tarpeen mukaan

Valmistus:

Laita jo valmis liemi kuumuumaan tai  valmista liemi haluamistasi kasviksista. Laita valmiin liemen lämpö minimille.

Pese ja kuori punasikuri ja pilko se ohuiksi suikaleiksi. Huom! Mikäli käytät pyöreätä punasikuria, riippuen sen koosta jo 1/2 tai 3/4 voi riittää risoton tekoon.

Pilko (salotti)sipuli hienoksi silpuksi ja kuullota se öljyssä hyvin miedolla lämmöllä.  Lisää joukkoon noi puolet punasikurisilpusta säästäen hennommat lehtiosan palat myöhemmäksi.

Lisää riisi ja sekoita se hyvin joukkoon. Kääntele seosta muutaman minuutin ajan minimilämpötilalla, niin että öljy imeytyy riisiin.

Lisää punaviini kattilaan ja nosta lämpöä, jotta alkoholi haihtuu ja neste imeytyy riisiin. Kääntele riisiä koko ajan, ettei se tartu pohjaan kiinni.

Kun viini on haihtunut, laske lämpötilaa keskilämmölle ja ala lisätä lientä, kauhallinen kerrallaan. Sekoita liemi aina hyvin riisiin ja seuraa kypsennystä, koska on tärkeää, ettei riisi tartu pohjaan.

Sekoita ja jatka kypsennystä lientä lisäten ja sekoittaen. Lisää riisin joukkoon kypsennyksen puolivälin jälkeen loput punasikurisilpusta. Jatka nesteen lisäämistä kauha kerrallaan ja sekoittaen. Tarkista välillä risoton makua, mutta lisää suolaa vasta kypsennyksen loppupuolella.

Kun risotto on kypsä (n. 18-20 min. riippuen riisin laadusta), tarkista viela maku. Lisää tarvittaessa suolaa ja rouhi hiukan pippuria päälle ja tarjoile! Tämä risotto maistuu hyvältä seuraavanakin päivänä tai mikäli sitä jää yli, voit käyttää sen vaikka suolaisen piirakan aineksiksi.

Muuten, googlasin punasikurin ravitntoarvoja ja yllätyin, todellakin voi vain sanoa "WOW" tämän kasviksen hyvää tekevistä ominaisuuksista! Ensinnäkin se on erinomainen väline vanhenemista vastaan: nimittäin punasikuri sisältää todella runsaasti antioksidantteja, jotka estävät solujen tulehdusprosesseja hidastaen näin solujen vanhenemista ja jarruttaen ikääntymistä. Se sopii erinomaisesti sekä iho-ongelmista, että niveltulehduksista ja reumasta kärsiville. Punasikuri on vähäkalorinen (92-94% koostumuksesta vettä) eli se sopii hyvin dietteihin ja sisältää runsaasti sekä A-vitamiinia, että B1- ja  B2-vitamiineja. Runsaan antioksidanttipitoisuutensa ansiosta se estää tiettyjen syöpien, erityisesti suolistosyopien kehittymistä. Punasikurilla on suuren vesipitoisuutensa ansiosta kehoamme puhdistava vaikutus ja sen kuidut ja katkerat ominaisudet edistävät ruoansulatusta ja suolen toimintaa. Sen sisältämä kalsiumi ja rauta edistävät luiden aineenvaihduntaa tehden niistä vahvempia. Eikä tässä kaikki: Punasikurissa olevat antosyaanit ehkäisevät sydän-ja verisuonitauteja, kun taas sen sisältämä tryptofaani auttaa hermostoa, torjuen unettomuuteen liityvia vaivoja.  "Wow"...;-D 

Punasikuri-peruna-pasta (postaus tulossa!)

Punasikuripasta (postaus tulossa!)

Paahdettua punasikuria

Paahdettua punasikuria lisukkeena nopean lounaan kera

Mukaeltu Alsacen omenapiirakka....maidoton, munaton, gluteeniton, pähkinätön, vegan & halutessasi soijaton

"Sataa, sataa ropisee..." ja kylmät ilmat houkuttelevat piirakoiden tekoon ja erilaisten pohjien kokeiluihin. Tein uuden erän kurpitsamuffinsseja ja nyt ne onnistuivat tosi hyvin....syy oli todellakin tuossa kypsennysajassa, joka jäi eka kerralla liian lyhyeksi, mutta sainpahan ainakin pelastettua nuo epäonniset muffinssit paistamalla ne uudelleen seuraavana päivänä maukkaiksi korpuiksi! Heti kun saan raapustettua välillä hieman tulkintaakin vaativat "puumerkkini" puhtaaksi, ohje tulee blogiinkin.

Viime viikonloppuna olimme "mökillä" Liguriassa ja uskomatonta oli, että kaikkien sadepäivien (ja tulvien!) jälkeen siellä odotti ihanan aurinkoinen sää ja launtaina mittari näytti +25 °C!!! Rannalla olikin muutama "uskalias" bikineissä auringonottopuuhissa ja kävelyllä näimme vielä tänäkin viikonloppuna muutaman uimarin aaltojen seassa! Oli todella nautinnollista antaa auringon lämmittävien säteiden kuivattaa Milanon sateissa "kostuneita luitani"...;-). Halusin viedä mökille mukanani piirakan ja perjantaina inspiraation lähteenä oli Vegolosi-sivuston "Alscacen omenapiirakan" täyte, jota halusin kokeilla. Muuten piirakan pohja oli tehty vehnä- ja osittain spelttijauhoista, sekä sen makeuttamiseen oli käytetty sokerin sijaan mallasta, joten muuntelin niin pohjaa, kuin hieman täytettäkin kaikettomaksi. Tulos näytti oikein hyvältä, mutta halusin piirakkaan vähän enemmän "väriä" ja laitoin kypsymisen loppuminuuteilla grillivastuksen päälle....valitettavasti liian moneksi minuutiksi, koska vastus oli niin tehokas, että se vähän käräytti ohuen taikinan reunoja...8-o. Mutta piirakan mainiota makua se ei haitannut ja kuten monesti, myös tämän piirakan maku vain parani seuraavina päivinä, joten suosittelen todella sen jättämistä "lepäämään" yhdeksi yöksi, ennen syöntiä...voi olla vaikeaa, mutta se kannattaa!

Mukaeltu Alsacen omenapiirakka (maidoton, munaton, gluteeniton, pähkinätön, vegan, halutessasi soijaton) 

Ainekset - pohja:

180 gr gluteenitonta jauhoseosta (jauhoseos koostui: 310 gr riisijauhoa, 105 gr perunatärkkelystä,  40 gr tapiocajauhoa (tai Maizenaa), 1/2 tl psyllium:ia ja  1 1/2 tl ksantaanikumia, josta mittasin 200 gr) tai sopivia jauhoja (+ n. 10 gr. samaa jauhoseosta taikinapallon muovaamiseen)

20 gr tattarijauhoa

30 gr  tummaa riisijauhoa

40 gr ruokosokeria

ripaus suolaa

1 tl viinikiveä

3,5 rkl  agavesiirappia ( 1 rkl (15 ml) painaa n. 20 gr)

60 gr mietoa kasviöljyä  (Käytin maissiöljyä.)

50-70 ml lämmintä vettä

Ainekset - täyte:

2 isoa omenaa  (n. 500 gr) mielellään Fuji-lajiketta

n. 2 rkl omena- tai päärynä- tai aprikoosihilloa

50 gr ruokosokeria tai tav.sokeria

1,2 dl kasviskermaa (esim. soija- tai kaurakermaa)

20 gr  riisijauhoa

1 vaniljatanko  tai n. 2 tl vaniljajauhetta

kasvismaitoa tarpeen mukaan (esim. soija- tai kaurakermaa)

Pyöreä piirakkavuoka n. 26 cm läpihalkaisijalla

Valmistus:

Sekoita isossa kulhossa hyvin keskenään kaikki kuivat aineet (jauhot, sokeri, suola ja viinikivi). Käytä siivilää paakkujen välttämiseksi.

Sekoita pienessä kulhossa agavesiirappi kasviöljyn sekaan ja lisää se jauhoseoksen joukkoon nauhana koko ajan hyvin sekoittaen.

Lisää lämmintä vettä pienissä määrissä, samoin koko ajan taikinaa muovaten muutaman minuutin ajan niin, että siitä muodostuu yhtenäinen, elastinen, pehmeä taikina. Voit viimeistellä taikinapallon leivonta-alustalla, käyttäen apuna n. 10 gr gluteenitonta jauhoseosta taikinapallon muovaamiseen.

Kierrä taikinapallon ympärille tuorekelmua ja laita se jääkaappiin lepäämään noin tunnin verran.

Kun tunti on kulunut, pese, kuori ja leikkaa omenat ohuiksi viipaleiksi.

Laita piirakkavuoan pohjalle leivinpaperi, muotoillen sen pohjan mukaan. Ota taikina jääkaapista ja kauli se muutaman mm:n paksuikseksi hieman piirakkavuokaa suuremmaksi pyöreäksi levyksi kevyesti jauhoitetulla alustalla. Kiedo taikina kaulimen ympärille ja nosta piirakkapohja vuokaan painellen reunat hyvin paikalleen. Huom! Gluteeniton taikina on monesti sen verran helposti rikkoutuvaa, että se kannattaa kaulia leivinpaperin päällä ja sen avulla kiepsauttaa taikinalevy vuokaan. Käytän yleensä kaulimisessa apuna taikinan päälle levitettyä tuorekelmua, joka takaa, ettei taikina tartu kaulimeen, helpottaen tosi paljon kaulintavaihetta.

Levitä pohjan päälle ensin hilloa tasaisesti joka puolelle ja lisää sitten päälle omenaviipaleet.

Laita piirasvuoka uuniin ja paista uunin keskitasolla 180° C:ssa noin 10-12 min.

Valmista tällä välin täyte: Lisää kasviskermaan vaniljatangon sisältö ja myös kuoriosa. Sekoita hyvin ja lämmitä hetken ajan matalalla lämmollä, jotta vaniljan maut imeytyvät paremmin kasviskermaan. Anna seoksen jäähtyä ja poista kuoriosat.

Lisää maustetun kerman joukkoon riisijauho ja sokeri hyvin sekoittaen. Käytä siivilää paakkujen välttämiseksi.

Lisää seoksen joukkoon sen verran kasvismaitoa kun on tarpeen (n. 30-40 ml), niin että kermajauhosokeriseoksesta tulee juoksevampi.  

Ota piirakkapohja uunista ja kaada kermaseos tasaisesti kauttaaltaan piirakan päälle ja laita piirakka takaisin uuniin paistumaan n. 12-15 min. (Mikäli piirakka näyttää liian vaalelta, voit lisätä grillivastuksen päälle ihan vain 1-2 viimeisen minuutin ajaksi.)

Anna piirakan jäähtyä kunnolla ja nauti sellaisenaan tai aina niin hyvin sopivan vaniljakastikkeen/-jäätelön kera! 

"Alscacen omenapiirakka" - maidoton, munaton, gluteeniton, pähkinätön, vegan, soijaton

Kanakasvisminestrone....kuumaa keittoa syysflunssien hoitoon

Pari päivää sitten iski kuin "salama kirkkaalta taivaalta" flunssa ja oikein kunnolla! En yleensä sairastele pahemmin flunssia, enkä influenssaa (viime vuosina olen saanut kyllä influnessarokotteenkin astman takia), mutta tämä on tänä syksynä jo toinen kunnon yritys! Ei kuumetta, mutta aivan kamala nuha, poskiontelosärky, heti röhisevä yskä ja niiiiiiiiin kurjan kolottava olo....ei olisi huvittanut pahemmin kokkkailla, mutta elimistöni huokaili tuoksuvaa, lämmittävää kanakeittoa, joka taatusti tekee olostani hetkessä paremman...eli oli ryhdyttävä siis minestronen tekoon. Kuiten jo varmasti arvaattekin, olen "ainoa immeinen", joka tässä perheessä syö keittoja, siispä kun valmistan niitä, a) joko lusikoin oikein urakalla minestronea lounaaksi&illalliseksi ja taas seuraavana päivänä lounaaksi ja...8-o tai b) laitan osan suoraan pakastimeen....no, nyt tässä flunssassa syötiin urakalla...;-D

"Minestrone":ahan voi valmistaa niin monella tapaa, vain kasviksista tai sitten lihalla (esim. savustettu pekoni tai speck sopii tosi hyvin) tai kanalla höystettynä  ja jos omistat painekeittimen, ruoka valmistuu niin vaivattomasti ja keittoaikakin puolittuu. Ainekset vain kattilaan ja timer päälle muistuttamaan kypsymisestä. Mulla on tapana käyttää keiton "pohjana" yhtä kaupoissa mynnissä olevaa 12 vihanneksen (bio) minestronepakastesekoitusta, jonka joukkoon lisään muita aineksia mieleni ja kotoa löytyvien ainesten mukaan.

Nyt tehdessäni kanakasviskeittoa, lisäsin joukkon pari teelusikallista kuivattuja fenkolin siemeniä, jotka antoivat niin ihanan maun muiden mausteiden & yrittien ohella ja ripaus jauhettua peperoncinia ja inkivääriä loppukypsennysvaiheessa antoi varmasti lopulliset lähtöpakit flunssapöpöille...;-)

Lounaalla lisäsin keiton joukkoon kypsymään pienenpientä maissipastaa ("anellini") saaden keitosta näin  "ruokaisemman" version, mutta illlalla söin sitä ihan sellaisenaan....ja tänään olo oli huomattavasti parempi!

Tosihelppo kanakasvisminestrone  (maidoton, munaton, gluteeniton, pähkinätön, soijaton)

Ainekset kattilalliseen keittoa:

1/2 salottisipulia tai keltasipulia

n. 2 rkl hyvälaatuista kylmäpuristettua neitsytoliiviöljyä

1-2 kanan palaa (laitoin isohkon reisipalan)

500 gr pussi valmiita pakastekasviksia tai sama määrä tuoreita kasviksia mieltymystesi mukaan esim. perunaa, porkkanaa, tomaatteja, vihreitä papuja, kaalta, herneitä, selleriä, purjoa, kesäkurpitsaa, pinaattia)

ripaus paprikajauhetta

ripaus kuivattua meiramia

ripaus  kuivattua timjamia

2 tl  kuivattuja fenkolin siemeniä

basilikaa (tuoretta hiennonettuna tai pakaste)

n. reilu litra vettä

valmiiksi kypsennettyjä kikherneitä, mielellään bio (joko etukäteen valmiiksi kypsennettyjä tai kaupan valikoimista)

valmiiksi kypsennettyjä linssejä, mielellään bio (joko etukäteen valmiiksi kypsennettyjä tai kaupan valikoimista)

ripaus jauhettua peperoncinoa

ripaus  jauhettua Inkiväärijauhetta

suolaa  & rouhittua mustapippuria

Valmistus:

Laita isoon paksupohjaiseen kattilaan tai painekeittimeen tilkka öljyä. Silppua sipuli hyvin pieneksi silpuksi ja kuullota kattilassa öljytilkassa.

Lisää joukkoon kananpalat ja ruskista ne joka puolelta. Lisää hieman suolaa.

Lisää muut kasvikset (joko pakaste tai puhdistamasi ja palasiksi pilkkomasi tuoreet kasvikset) joukkoon ja sekoita ne hyvin keskenään.

Lisää joukkoon vesi (Huom! Vettä pitää olla niin paljon,  että kasvikset peittyvät kunnolla.) ja  ripaus paprikajauhetta, kuivattua meiramia ja timjamia ja basilikaa sekä 2 tl kuivattuja fenkolin siemeniä. Sekoita.

Sulje paininkeitin (tai kattila tiiviillä kannella) Nosta kiehumispisteeseen ja sen jälkeen anna kypsyä matalalla lämmöllä seuraavasti:  painekattila n. 20 min; normaali paksupohjainen kattila n. 40 min. Jos käytät tavallista kattilaa, muista sekoittaa keittoa silloin tällöin kypsennyksen aikana.

Lisää joukkoon kikherneet ja linssit sekä ripaus jauhettua peperoncinoa ja inkiväärijauhetta.  (Huom. Jos et pidä yhtään tulisuudesta, voit jättää jauhetun peperoncinon pois.) Tarkista maku ja lisää joukkoon suola sekä ruohittua mustapippuria.

Sulje paininkeitin (tai kattila tiiviillä kannella) ja anna vielä kypsyä matalalla lämmöllä seuraavasti:  n.10 min. painekattila;  n. 15-20 min. normaali paksupohjainen kattila.

Tarkista maku ja lisää suolaa tarvittaessa. Kaada kauhalla keittoa lautaselle, lisää riisiä ja tilkka hyvälaatuista oliiviöljyä ja nauti!

Kanakasvisminestrone, maidoton, munaton, gluteeniton, pähkinätön,soijaton

Kukkakaalipastaa parillakin variaatiolla....munaton, maidoton, gluteeniton, soijaton, pähkinätön, rypsitön ja ......vegan!

Rakastan syksyn vihannestarjontaa....mm. kurpitsoja, kaikenlaisia kaaleja, artisokkaa, "cime di rapa":a (lat. Brassica rapa sylvestris, suomeksi en tiedä nimeä, sanakirja sanoo nauris, mutta kyse on kasviksesta joka näyttää tämän näköiseltä) punajuuria ja Jerusalemin artisokkaa (topinambur) ja väliin syön näitä juureksia&kasviksia oikein urakalla, sillä olen ainoa, joka niitä nauttii tässä huushollissa (paitsi miehelleni maistuu kyllä artisokka tuoreena salaatin tapaan!). No, kaalit, varsinkin kukkakaali, on muille perheenjäsenille varsinainen kauhistus ja niinpä yksi rakastamistani pastaruoista, helppo, maukas ja superedullinen kukkakaalipasta on jäänyt hieman syrjityksi kokkauksissani. Mutta....toissapäivänä näin niin söpöjä, pieniä luomukukkakaaleja, etten voinut vastustaa niiden ostamista ja koska eilen oli pitkästä aikaa kaunis sää ja siten pystyi tuulettamaankin keittiötäkin oikein kunnolla, sain hyvän syyn tehdä kukkakaalipastaa lounaaksi. Siinä kokatessani vanha kunnon perusversioni muuttuikin uuteen muotoon ja mieleen tuli pari muutakin ideaa kokeiltavaksi, jotka kerron ohjeen lopussa vinkiksi. En tiedä, pidättekö ollenkaan kukkakaalista, mutta muistan aikoinani, kun tein perusversiota "ei niin kasviksista innostuneelle" pikkuveljelleni, hän ei edes tajunnut että, pastan höysteenä olikin kukkakaalta....mutta hyvää kuulemma oli ja sehän on pääasia!!!

Pastaa kukkakaalin ja sahramin kera  - Maidoton, munaton, gluteeniton, pähkinätön, soijaton, vegan

Muuten, olen syönyt kukkakaalipastaa Israelissakin sisareni anopin luona, mutta en huomannut silloin kysyä hänen ohjettaan. Oli hauska huomata, että myös siellä, samoin kuin Italiassa kukkakaalia syödään pastan kanssa. Muistan, että hänen pastansa oli omaani "makeampi" ja maistui todella hyvin myös lapsille. Pitääkin tarkistaa hänen ohje ja päivittää tätä postausta siltä osin myöhemmin.

Tiestikö, että kukkakaali on ravintoarvoiltaan todella "laatukamaa", joka sisältää antioksidatiivisten ainesten lisäksi foolihappoa ja allisiinia, joka hillitsee tulehduksia sekä kehon ikääntymiseen liittyviä ilmiöitä...varmasti meille jokaiselle yksi syy lisää nauttia useammin tätä vihannesta..;-D

Pastaa kukkakaalin kera - perusversio (Pasta con cavolfiore) 

(Maidoton, munaton, gluteeniton, pähkinätön, soijaton, vegan)

Ainekset 2:lle hengelle:

80-100 gr gluteenitonta pastaa (mielellään penne tai fusilli) henkeä kohden

1 pieni kukkakaali

oliiviöljyä loraus (n. 3 rkl)

1/4-1/2 salottisipulia (pieni)

suolaa maun mukaan

rouhittua mustapippuria maun mukaan

(halutessasi ripaus jauhettua peperoncinoa)

Valmistus:

1. Laita kukkakaalia varten runsaasti vettä kiehumaan kattilaan. (Huom. Kukkakaalin keitinvedessä keitetään myös pasta!)

2. Puhdista, pese ja paloittele kukkakaali kypsennystä varten irroittaen kukinto-osat kokonaisina. Laita suolalla maustettuun veteen kiehumaan noin 10 min. ja nosta ne sitten reikäkauhalla syrjään.

3. Samalla kun kukkakaali kypsyy, pilko sipuli ohueksi, pieneksi silpuksi ja kypsennä se pannulla seuraavasti: Laita noin pari rkl:sta oliiviöljyä kuumenemaan pannulla. Lisää sipulisilppu ja kuullota miedolla lämmöllä muutaman minuutin ajan sekoittaen, kunnes sipuli on muuttunut läpinäkyväksi, mutta älä anna sipulin ruskistua!

4. Lisää vielä 1 rkl öljyä pannulle ja lisää joukkoon keitinvedestä valutetut kukkakaalin palat ja sekoita ne hyvin sipulisilpun kanssa. Anna seoksen kypsyä ja hautua noin 10 min. ensin keskilämmöllä ja sitten pienemmällä lämmöllä välillä sekoittaen. Makusi mukaan voit jättää kukkakaalin joko pieninä paloina tai voit painella sen haarukalla soseeksi. Suosittelen palojen jättämistä kukkakaalin ystäville ja "muussattua" vaihotehtoa kukkakaalta normaalisti vieroksuville syöjille esim. lapsille.

5. Ripottele (roimasti) rouhittua mustapippuria kukkakaaliseoksen joukkoon ja lisää vähän suolaa.

6. Mikäli seos vaikuttaa liian kuivalta, voit lisätä joukkoon vähän keitinvettä.

7. Anna kukkakaalin keitinveden kiehua (tarvittaessa lisää vettä ja suolaa keitinveteen, koska pastan pitää kiehua väljässä vedessä) ja keitä pasta ohjeen mukaan.

8. Tarkista kukkakaaliseoksen maku. Lisää tarvittaessa makusi mukaan sekä mustapippuria, että suolaa ja halutessasi myös ripaus jauhettua peperoncinoa.

9. Valuta nopeasti pasta ja lisää se pannulle kasvisseoksen joukkoon. Sekoita ainekset hyvin keskenään ja tarjoile.

Tämä oli helposti valmistuva perusversio, josta tein eilen vähän värikkaammän, tosimaukkaan lounaspastan:

Pastaa kukkakaalin ja sahramin kera  (Pasta con cavolfiore e zafferano)

(Maidoton, munaton, gluteeniton, pähkinätön, soijaton, vegan)

Ainekset 2:lle hengelle:

samat kuin perusversiossa ja lisäksi

1/2 annospussi (1 annospussi on 0,125 gr ja vastaa noin vajaata maustemitallista) sahramia 

rusinoita kourallinen

(halutessasi pala gluteenitonta leipää paahdettuna murusina)

Valmistus:

1. Laita rusinat likoamaan veteen.

2. Seuraa perusohjeen valmistusta vaiheet 1-4.

3. Ota kauhalla vähän keitinvettä ja sekoita sen joukkoon huolellisesti sahrami. Kaada mausteneste  kukkakaaliseoksen joukkoon ja sekoita hyvin.

4. Ripottele (roimasti) rouhittua mustapippuria kukkakaaliseoksen joukkoon ja lisää vähän suolaa.

5. Valuta rusinat ja lisää ne joukkoon. Sekoita kevyesti.

6. Anna kukkakaalin keitinveden kiehua (tarvittaessa lisää vettä ja suolaa keitinveteen, koska pastan pitää kiehua väljässä vedessä) ja keitä pasta ohjeen mukaan.

7. Tarkista kukkakaaliseoksen maku. Lisää tarvittaessa makusi mukaan sekä mustapippuria, että suolaa. Mikäli seos vaikuttaa liian kuivalta, voit lisätä joukkoon vähän keitinvettä.

8. Valuta nopeasti valmis pasta ja lisää se pannulle kasvisseoksen joukkoon. Sekoita ainekset hyvin keskenään ja tarjoile.

9. Halutessasi voit murustaa ja paahtaa pienen palasen gluteenitonta leipää, jonka voit ripotella valmiin pasta-annoksen päälle. Itseltäni puuttui pehmeyt leipä, joten en voinut kokeilla, mutta mielestäni se antaisi hyvän lisän pastalle.

Pari lisävinkkiä annoksen vaihteluun:

VINKKI LIHAA KAIPAAVALLE: Kokatessani ajattelin, että mukaan voisi lisätä speck:iä tai savustettua pekonia ohuina siivuina ja paloiteltuna, jos kaipaa lihaisampaa ruoka-annosta. Lisäisin ohuet speck-tai pekoni suiklaleet sipulin joukkoon, ennen kukkakaalin lisäämistä ja laittaisin pienen määrän rapeaksi paistettuja suikaleita vielä valmiin pasta-annoksen päällekin.i tuli mieleen

VINKKI Välimerellisten makujen ystävälle:  Toinen idea, jota aion kokeilla on lisätä pari öljyyn säilöttyä sardellin filettä sipulin joukkoon muhimaan ja antamaan lisämakua pastalle.

Mika vaihtoehto houkattelee sinua eniten kokeiluun?

Nikan Nopeat - Pehmeää, suolaisenmakeaa kanaa appelsiinikastikkeessa...mukava ruokamuisto opiskeluajoilta

Eilen illalla olin yksin kotona ja kun viikonloppuna yllättänyt tulvamainen kaatosade (en ole muuten ikinä nähnyt Milanossa niin pahaa ja pitkäkestoista sadetta kuin viime lauantaina!) oli tyssännyt lauantain suunnitellut ruokaostokset, piti vähän miettiä mitä hyvää ja lämmintä saisi kotona olleista tarvikkeista aikaan ja mieleeni nousi yksi opiskeluaikojeni suosikkiannoksista, nimittäin kanaa appelsiinikastikkeessa. Virittelin tämän annoksen aikoinaan "köyhänä opiskelijana" ja sitä tuli monen vuoden ajan tehtyä ainakin kerran viikossa. Tämä taisi olla myös ensimmäinen ruokalaji, jonka opetin lähes 15 vuotta sitten silloin vielä kokkauksen alkutiellä olleelle pikkusiskolleni, kun asuimme yhden talven saman katon alla nimenomaan "helppona & maukkaana ja nopeasti valmistuvana" ruokaohjeena. Viime vuosina tämä ruokalaji on jäänyt hieman unholaan, yksinkertaisesti siitä syystä, että nykyisen perheeni jäsenet syövät valitettavasti pääasiassa (ja aika rajoitteisesti) vain italialaisen keittiön antimia. Itse tykkään kyllä niin tulisesta kuin miedoista&lempeistä mauista, suolaisen ja makean yhdistelmästä sekä kirpeistä ja happamistakin mauista...joten jos olen yksin kotona, sipulit,  kasvikset, mausteet ja yrtit riemuitsevat...;-).

Käytin tähän ohjeeseen aina aiemmin purkkiin säilöttyjä mandariinilohkoja ja säilykemaissia (varmaankin ne olivat aikoinaan Alepassa edullisia...;-D), mutta eilen molempien ainesten puuttuessa, käytin säilykemandariinin tilalta "oikeata" appelsiinia ja jätin maissin pois ja se ei makua yhtään haitannut. Lisäkeriisinä oli tuoksuva basmatiriisi, mutta mikä tahansa pitkäjyväinen riisi ajaa saman asian. Makoisa, edullinen ja nopeasti valmistuva ruoka niin lounaaksi kuin päivälliseksikin, joka mielestäni maistuu myös peheen pienimmillekin jäsenille. 

Kanaa appelsiinikastikkeessa  (maidoton, munaton, gluteeniton, pähkinätön, soijaton)

Ainekset 2:lle hengelle:

basmati- tai thaibonnet tai muuta pitkäjyväistä riisiä nälän mukaan...;-D

hyvälaatuista oliiviöljyä loraus (n. 2-3 rkl)

1/4 keskikokoista tai 1/2 pienta salottisipulia tai keltasipulia

n. 200 gr. kokonaista tai valmiiksi suikaloitua kanafilettä  

n. 1 1/2- 2 dl appelsiinituoremehua

pieni purkillinen säilöttyjä mandariinilohkoja tai 1-2 appelsiinia kuorittuna ja paloiteltuna

(2-3 rkl säilykemaissia)

suolaa maun mukaan

rouhittua mustapippuria maun mukaan

paprikajauhetta maun mukaan

(inkiväärijauhetta ripaus - ei välttämätön)

tuoretta tai pakastettua basilikaa maun mukaan

Valmistus:

Laita riisi kypsymään ohjeen mukaan.

Pilko sipuli ohueksi, pieneksi silpuksi ja kuullota se pannulla pienessä öljymäärässä, miedolla lämmöllä. Ole tarkkana, ettei sipulisilppu pala tai ruskistu liikaa!

Jos käytät kokonaisia kanafileitä, leikkaa tai paloittele fileet pieniksi suikaleiksi.

Lisää kanasuikaleet joukkoon ja sekoita hyvin sipulisilpun kanssa. Nosta hieman lämpöä, jotta suikaleet saavat kypsyessään vähän väriä pintaan. Anna kypsyä muutaman minuutin ajan, koko ajan sekoittaen, ettei sipulisilppu pala.

Lisää joukkoon hieman paprikajauhetta, suolaa ja mustapippuria makusi mukaan. Mikäli pidät inkiväärin mausta, lisää myös hieman inkiväärijauhetta ja sekoita.

Kaada mukaan appelsiinimehu, sekoita ja anna mehun kuumentua. Lisää joukkoon joko säilötyt ja valutetut mandariinilohkot tai kuorittu (Huom! kuori veitsellä, niin että vain hedelmäliha jää jäljelle), paloiteltu appelsiini(t) sekä vähän tuoretta/pakastettua basilika. Anna hautua matalalla lämpötilalla muutaman minuutin ajan, jotta maut sekoittuvat ja mehu tiivistyy kastikkeeksi. 

Tarkista kastikkeen maku ja lisää tarvittaessa suolaa & mustapippuria ja tarjoile lisäkeriisin kanssa.

Ha,haa....mikähän mulla meni tässä kokeilussa mönkään?

Reilun kuukauden jatknueen viikottaisen "dobbauksen" päiväsairaalassa ja siihen liittyneeseen mielialojen vaihteluun ja pakottavaan väsymykseen ihan kyllästymiseen asti, palasin eilen ensi kertaa koko syksyn aikan sairaalasta onnesta puhkuen kotiin...no, letkun kautta ei sentään ollut käsivarteeni valutettu onnellisuutta lisävää seerumia, joka varmaan olisi tehnyt ihan hyvääkin, mutta olin sinnitellyt 6 päivää ilman antihistamiinia ja tuonut mukanani "omat eväät" prick-testeihin. Ja kun histamiini reagoi riittävästi, päästiin vihdoinkin testaamaan avokadoa, papaijaa ja kookosta. 

Ihana yllätys oli, että saan nyt sitten alkaa kokeilemaan avokadoa ja kookosta (ja sehän avaa mulle aivan uuden maailman!) ruokavaliossani. Papaija oli valitettavasti hieman koholla, mutta mitä sitä yhdestä papaijasta, kun kaksi muuta oli negatiivista!!! Jihuu....hihkuin soikeana onnesta ja päätin tällä postiviisella lisäenergialla kokeilla kuukauden suosikkivihannesta eli "zuccaa" (kurpitsaa) muffinsseissa....Olen Italiassa vuosien varrella nähnyt kurpitsaa syksyllä käytettävän suolaisissa ja makeissa ruoissa ja joka muodossa ja joka syksy olen ajatellut kokeilla tätä ihanaa vihannesta myös leivonnaisissa ja pastassa, enkä pelkästään keitoissa. Ja koska rakastan kurpitsan makua, olin ostanut sitä muutama päivä sitten kilokaupalla noita mielessäni pyöriviä kokeilujani varten...;-).

Mutta eipä keittiössäni mennyt sittenkään kuten Strömsössä energisyydestäni ja rohkeasta kokeilunhalusta huolimatta.....jo taikina maistui niin hvyältä ja muffinssit kohosivat niin kauniisti uunissa... mutta, kai sitten liiassa innostuksessni 15 min. ei rittänyt (tein kyllä hammastikkutestinkin) ja 175° C ei ollut tarpeeksi tämän tyyppisille leivonnaisille tai ehkä leivinjauhetta oli taikinassa sittenkin liian vähän, koska vähän ajan päästä uunista ulos päästyään kurpitsamuffinssini vain läsähtivät!! En kuitenkaan alkanut parkumaan, sillä "lättänöidenkin" leivonnaisten maku oli kuitenkin niin mainio, että täytyy huomenna keittää lisää kurpitsaa ja kokeilla uudestaan ja katsoa mitä uunista tulee tulokseksi.......;-D.

Muuten tänään söin kurpitsaa samettisen sosekeiton eli  "vellutata":n muodossa perunalla höystettynä ja inkiväärillä, peproncinolla ja timjamilla maustettuna ja oli kyllä niin herkullista, että....;-). 

Maistoin uudestaan muffinssejani ja niiden maku on niin hyvä, että kokeiluni ansaitsee uuden yrityksen. Tein pienen kierroksen netissä kurpitsaa sisältävien leivonnaisten paistamisajasta ja todennäkoisesti virhe oli juuri siinä, olisi pitänyt paistaa pitempään. Huomenna testaan uudestaan, mutta ennen uutta kokeilua otan mielelläni vinkkejä vastaan!

Päivitystä postaukseen 14/11: Eilen illalla sain idean muuntaa nämä epäonnen muffinssit korpuiksi: Leikkasin kaikki leivonnaiset puoliksi ja laitoin uuniin suht'matalaan lämpoon kuivumaan.....tuloksena oli tosi maukkaista korppuja...jotka soin yksi toisensa perään tänä aamuna kahvin kanssa! 

Päivitystä postaukseen 19/11: Sain tehtyä uuden erän kurpitsamuffinsseja, salaisuus oli paistamisajassa...nyt annoin paistua 30 min. ja muffinssit olivat liiankin hyviä!  Lisäksi seikkailin googlessa etsimässä tietoa kurpitsan kypsennyksestä ja opin, että paras tapa on kypsentää  joko uunissa tai höyryssä, ettei kurpitsasta tule liian vetistä...niinpä, "Oppia ikä kaikki!" Kunhan saan kirjoitettua kokeiluni jkoneelle, ohje tulee myös tänne blogiin.