perjantai 28. maaliskuuta 2014

Nikan Nopeat: Meriahvenen fileitä suolassa kypsennettynä ( eli "Filetti di branzino al sale") ja tietysti maidoton, munaton, gluteeniton, pähkinätön, soijaton ja tositerveellinen!!!

Vaikka viikolla tulee syötyä kalaa useampaankin otteeseen, ei niistä ole vielä tullut yhtään postausta (paitsi savulohikermapasta) tehtyä, joten päätin nyt koostaa perjantain päätteeksi pari nopeaa kalareseptiä, jos vaikka innostuisitte viikonloppuna kokeilemaan?
Ensimmäinen tosinopea ja helppo tapa, joka takaa todella mehevän lopputuloksen "kömpelöllekin kokille"on kypsentää meriahvenen tai kulta-ahvenen fileitä pannulla suolan päällä! Jos kalatiskiltä ei löydy näitä kaloja, suomalainen siika sopii erittäin hyvin tähän ruokaan! Suomessa käydessäni olen valmistanut samalla tavalla siikafileitä ja tulos on ollut aina todella mehevä
Italiassa "Branzino al sale" (branzino=meriahven) tai "Orata al sale" (orata=kulta-ahven), on erittäin tunnettu kalaruoka jossa koko kala kypsennetään uunissa suolakuoren sisällä. Suolassa kypsentäminen on yksi vanhimmista ja terveellisimmistä ruoanlaittomenetelmistä ja kalan liha kypsyy kuoren sisällä säilyttäen maun, keveyden ja pehmeyden.

Huom! Kananmuna-allergiset, ravintoloissa suolakuori sisältää yleensä myös kanamunan valkuaisia, jotka vatkataan vaahdoksi ja yhdistetään suolaan, jotta aikaansaadaaan näyttävämpi&kovempi kuori kalan päälle, sillä suolakuori aukaistaan ja kala ruodotetaan ennen tarjoilua asiakkaiden edessä pöydässä
Olen laittanut kotona monesti kokonaista meriahventa em. tavalla, mutta en kauheasti tykkää siitä puhdistamisvaiheesta...mutta tässä teille "laiskan kokin" oikotie yhtä mehevään kalaan! Ja kalan valmistus ei voi tämän terveellisemmaksi tulla, sillä fileet kypsyvät suolan päällä, ilman mitään muuta ainesta!


"Meriahvenen fileet suolassa" (Filetti di Branzino al sale)
(maidoton, munaton, gluteeniton, pähkinätön, soijaton)

Ainekset (2:lle hengelle):
4 meriahvenen tai kulta-ahvenen tai muun valkolihaisen kalan filettä nahan kanssa. Huom! tärkeää on, että fileissä on vielä nahka toisella puolella kiinni!)
karkeaa suolaa
puristettua sitruunan mehua
tuoretta persiljaa
oliiviöljyä
Valmistus:  Levitä kunnon kerros (ainakin n. pari cm:ä) karkeaa suolaa teflonpinnoitteisen laakean pannun pohjalle. Laita lämpö päälle ja odota muutama minuutti suolan lämpenemistä. (Sen tunnistaa paitsi kokeilemalla kädellä suolan pintaa, myös kuuman suolan poksahtelevasta äänestä.)
Lisää kalafileet vierekkäin pannulle nahka suolaa vasten ja peitä kannella. Laske lämpoä hieman alemmas ja anna kalan kypsyä noin 8-9 minuuttia. Huom! Suolakerroksen pitää olla niin paksu, että kala on kosketuksessa vain suolaan, eikä pannun pohjaan.



Tarkista kypsyys; kun kalan liha on valkoinen ja irtoaa helposti nahasta, se on kypsä. Siirrä fileet lautaselle nahka ylöspain ja ota nahka irti (se lähtee todesti helpolla esim. haarukalla "rullaamalla"). 


Siirrä kalanfileet tarjoilulautaselle ja lisää vain hiukan laadukasta oliiviöljyä ja puristettua sitruunanamehua sekä halutessasi tuoretta persiljasilppua päälle ja nauti! Niin simppeliä, mutta niin mahtavan maukasta! Voit tarjoilla lisäkkeena vaikka höyrtettyjä kauden kasviksia.

Meriahvenen fileet suolassa ("Filetti di Branzino al sale") - maidoton, munaton, gluteeniton, pähkinätön, soijaton
Kokonainen meriahven suolakuoren alla
Kuvan lähde

Nikan Nopeat: "Merianturia myllärin vaimon tapaan" (eli "La sogliola alla mugnaia") Toinen herkullinen maidoton, munaton, gluteeniton, pähkinätön, soijaton kalaruoka!

Toinen nopea kalaresepti, nimeltään "Merianturia myllärin vaimon tapaan"  (tai "a la meuniere" ranskaksi) on klassinen ja todella helppo resepti. Määritelmä "alla mugnaia" eli myllärin vaimon tapaan (mugnaio=mylläri) viittaa valmistusmenetelmään, jossa valkolihainen kala (esim. meriantura, meriahven, siika, taimen, kummeliturska jne.) kastellaan ensin maidossa ja leivitetään jauhoissa ja sen jälkeen paistetaan öljyssä/voissa kullaruskeaksi. Tämän jälkeen niiden kalasta otetaan ruodot pois ja fileiden päälle  puristetaan sitruunanamehua ja halutessa tuoretta, silputtua persiljaa.

Ohje on paitsi helppo, myös nopea (8-10min. riippuen kalan koosta) ja kalan liha pysyy herkullisen mehevänä rapean kuoren sisällä. Yleensä tämä annos valmistetaan nimenomaan merianturasta (joita myydään supermarketn kalaosastolla jo valmiiksi "nyljittynä" eli nahka poistetuna).



"Sogliola alla mugnaia" (Merianturia myllärin vaimon tapaan )
(maidoton, munaton, gluteeniton, pähkinätön, soijaton)
Ainekset (2:lle hengelle):
2 merianturaa ilman nahkaa
polentajauhoja leivitykseen
suolaa
pippuria
kuivattuja yrtteja esim. timjamia, persiljaa
puristettua sitruunan mehua
tuoretta persiljaa
oliiviöljyä paistamiseen

Valmistus: 
Sekoita panerointiaines lautasella. (Ohje peruspanerointiseokseen löytyy täältä.)
Leivitä kalat yksitellen panerointiseoksessa molemmin puolin (kahteen kertaan). Auta panerointia kiinnittymään paremmin painelemalla kalaa seokseen haarukalla.  


Laita laakea pannu kuumenemaan ja lisää siihen oliiviöljyä reilulla kädellä (kalojen pitää lähes  "uida" öljyssä). 
Lisää kalat, kun öljy on tarpeeksi kuumunut (eli kalat alkavat "tirisemään" pannulla). Laske hieman lieden lämpöä, ettei öljyn lämpötila nouse liikaa ja polta kaloja. 
Kun 4-5 min. (riippuu kalojen koosta)on kulunut käännä kalat varovasti ja paista sama aika toiselta puolelta. Nosta paistetut kalat valumaan hetkeksi talouspaperin päälle. 


Kalat on ruodittava ennen syöntiä ja se tapahtuu helposti poistamalla noin 0.5 cm:n paksuisen nauhan kalan koko pituudelta molemmin puolin, sillä merianturan ruodot ovat ohuita ja helposti irtoavia. Italiassa sitä tarjotaankin monesti pienille lapsille ensimmäisen kalaruokana johtuen sen miedosta, miellyttävästä mausta ja helposti poistettavien ruotojen takia. 

Leikkaa pois pää ja pyrstö. Tämän jälkeen voit viiltää kalan keskeltä halki kahteen osaan ja laittaa tarjoilulaustaselle ruodon molemmin puolin olevat palat. Poista keskiruoto ja siirrä myös alapuolella olevat palat lautaselle. Purista sitruunan mehua  ja halutessasi persiljasilppua päälle ja nauti! Yksinkertaista ja maukasta!
"Sogliola alla mugnaia" (Merianturia myllärin vaimon tapaan) - maidoton, munaton, gluteeniton, pähkinätö
Meriantura

Kuvan lähde

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Cup Cakes! Voiko maidoton, munaton, gluteeniton & vegan kuppikakku olla näin hyvää!!

Olen jo aiemmin inspiroitunut enemmän tai vähemmän onnistuneella tavalla Emily Mainquist:in "Vegeherkkuja"-leivontakirjasta ja vihdoin päätin kokeilla viime vuosien kuumaa leivontahittiä, kuppikakkuja. "Vegeherkkuja"-kirjaa lueskellessani, huomasin, että Emily käyttää useissa kakku-ja kuppikakkuohjeissa samanlaista peruspohjaa, joten päätin kokeilla näiden leivonnaisten tekoa, yhdistämällä kaksi eri ohjetta, yhden gluteenittoman kakun ja yhden monista kuppikakkuohjeista.


Sitruuna- ja Minttukreemi Kuppikakut
(maidoton, munaton, gluteeniton, pähkinätön, vegan) - ohje mukaeltu Emily Mainquist:in "Vegeherkkuja"- kirjasta
Ainekset:
KUPPIKAKUT 12-15 kpl:
225 gr huoneenlämpöistä kasvismargariinia
225 gr sokeria - laitoin puolet tavallista ja puolet ruokosokeria (Alkuperäisessä ohjeessa: täysruokosokeria)
2 tl  vaniljasokeria
450 gr jauhoseosta koostumuksella: 310 gr vaaleaa riisijauhoa, 105 gr perunajauhoa, 40 gr tapiocatärkkelystä ja  2 tl johanneksenleipäpuunjauhetta . (Alkuperäisessä ohjeessa: johanneksenleipäpuunjauheen sijasta  1 1/2 tl ksantaanikumia.)
1 pussillinen makeille leivonnaisille tarkoitettua vaniljalla makeutettua leivinjauhetta. Ko.pussi on sisältää 16 gr jauhetta, joka on tarkoitettu 500 gr:lle jauhoja (Alkuperäisessä ohjeessa: 4tl leivinjauhetta)
4 rkl rasvaista soijajauhoa (Soyolk) + 8 rkl lämmintä vettä (Alkuperäisessä ohjeessa 6 tl kananmunankorviketta + 8 rkl lämmintä vettä)
240 ml soijamaitoa
1 rkl omenaviinietikkaa
Valmistus:
Kuumenna uuni 180° C. Asettele leivosvuoat muffinipellin koloihin.
Vatkaa margariini, sokeri ja vaniljasokeri yleiskoneella kunnes ainekset sekoittuvat, n. 30 sekuntia. Kaavi aines kulhon reunoilta takaisin keskelle. Vatkaa seoas vaaleaksi ja kuohkeaksi maksimiteholla (n. 2 minuuttia).
Sekoita jauhot ja leivinjauhe kulhossa. Sekoita pienessä kulhossa soijajauho (kananmunankorvike) veteen, lisää soijamaito ja omenaviinietikka.
Lisää yleiskoneeseen vuorotellen jauhoja ja soijamaitoseosta, aloita ja lopeta jauhoilla. Vatkaa taikina kevyesti 10 sekuntia jokaisen lisäyksen jälkeen. Kaavi kulhon reunat ja varmista, että margariini on kunnolla sekoittunut taikinaan. Vatkaa vielä 30 sekuntia.
Lusikoi taikina muffinssivuokiin ja paista leivonnaiset 180 °C:ssa n.20-25 min. uunin keskitasolla. Kokeile kypsyyttä hammastikulla. Jos tikkuun ei tartu taikinaa, leivonnainen on kypsä.

Anna kuppikakkujen jäähtyä pellillä ritilän päällä n. 10 min. ja nostele kakut sitten vuoista  jäähtymään ritilän päälle vielä n. 20 min. Kuorruta kuppikakut sitruuna- ja minttukreemillä ja tarjoile. 
MINTTUKREEMI: Ohje löytyy täältä.









SITRUUNAKREEMI:
75 gr huoneenlämpöistä kasvismargariinia
1 rkl vastapuristettua sitruunanmehua
1/3 tl vaniljasokeria
140 gr luomutomusokeria 

Valmistus: Vatkaa margariinia yleiskoneella pehmeäksi. Lisää 1 rkl puristettua sitruunanmehua rasvan joukkoon, sekoita 30 sekuntia. Kaavi aines kulhon reunoilta takaisin keskelle. Lisää vaniljasokeri ja tomusokeri siivilän läpi ja vatkaa 30 sekuntia pienellä teholla. vatkaa seos vaaleaksi ja kuohkeaksi, n. 2 minuuttia. (Valitettavasti en ehtinyt ottaa kuvaa sitruunakreemikuppikaukuista, koska ne loppuivat hetkessä....)
Ensimmäinen kokeilu oli erittäin onnistunut.....tuntui hienolta nähdä leivonnaisten kohoavan niin hyvin uunissa! Lisäksi kuppikakut olivat kauniin näköisiä uunista tullessaan ja rakenteeltaan tosi meheviä! 


 

                                 Kuppikakut minttukreemillä maidoton, munaton, gluteeniton, pähkinätön, vegan



tiistai 25. maaliskuuta 2014

Elämää allergioiden kanssa....Siitepölykausi ja siedätyshoidot

Täällä oli kevät myöhässä..."Onneksi", ajattelin muutama viikko sitten, sitä saa kuitenkin aivastella aivan tarpeeksi! Ja juuri kun ehdin aloittaa helmikuun lopussa tämän kevään siedätyshoidon heinäkasvien (Graminaceae) siitepölyille, lämpömittari heilahti muutamaksi päiväksi yli 20°C ja kaikki puut alkoivat myös kukkia!!



Olen aina pitänyt siitepölyallergioitani kaikkein "vähimpänä vaivana", koska muut allergiani, astma ja atooppinen ihottuma ovat varsin "työläitä" ja vaivaavat ympäri vuoden, joten siitepölyt ovat aina vähän menneet "siinä sivussa" pahentaen entisestään jo olemassa olevia oireita. Olen aina kiertänyt kaukaa niityt, heinäladot&tallit yms, paikat, jossa heinäpölyä on runsaasti ilmassa, varsinkin 90-luvun alussa au-pairina ollessani sattuneen pahan reaktion jälkeen.....kävin nimittäin hetken ajan lasten kanssa naapuriperheen tallissa kaninpoikasia ihastelemassa ja tallista ulos tullessani en kohta hengittänyt juuri ollenkaan. Hoipertelin pihalle heikon pihisevästi hengittäen ja sillä kertaa oli suojelusenkeli mukana, nimittäin perheen äiti, joka oli lääkäri, sattui olemaan pihalla työhön lähdössä ja pelasti tilanteen nappaamalla nopeasti lääkärilaukustaan ruiskun ja pistämällä kortisonia suoraan suoneen.....muuten olisi voinut käydä tosi pahasti, olimmehan keskellä maaseutua ja vielä ei eletty kännyköiden aikaa...
En tiedä johtuuko runsas oireilu tuosta siedäyshoidosta vai yht'äkkisestä kevään tulosta, tai ehkä molempien yhteisvaikutuksesta, mutta täytyy kyllä sanoa, että tänä vuonna siitepölykausi on lähtenyt käyntiin aika vaikeasti ja sitä ei tietenkään auta Milanon korkeat saastepitoisuudet. Nuo "polveri sottili" eli pienhiukkaset ovat väliin niin huippulukemissa, että niiden laskemiseksi tehdään "sunnuntai jalan"-kamppanjoita eli käytännössä autolla ajokieltoja...,-)
Vielä kaksi vuotta sitten en voinut aloittaa minkäänlaisia siedätyshoitoja,  mutta kun vehnärasti oli vihdoin laskenut alas, allergologini päätti aloittaa siedätyshoidon heinäkasveja vastaan eli syön nyt toista kauttani (yleensä maaliskuusta kesäkuuhun) Grazax-nimistä, heinän (timotei) siitepölystä valmistettua allergeeni-uutetta toivoen, että sietokyky heinän siitepölyjä vastaan kasvaisi muutaman vuoden sisään ja astma&nenä-silmä-nieluoireet helpottuisivat.
Viime viikkojen aikana olo on todella ollut kuin "kroonisessa flunssassa"; herää aamulla ärsytyksen ja lievään turvotuksen tunteeseen nielussa ja limakalvot pullollaan, illalla otetusta "Zyrtec":istä ei tunne olevan mitään iloa! Silmät vuotavat aamusta alkaen, "Ketofil"-tippoja pistelen useampaan otteeseen päivässä ja illalla yritän vielä viimeiseksi "Vistotears"-geelillä kostetuttaa niin kuivia silmiäni, mutta tuntuu olevan sekin turhaa hommaa, koska päivän mittaan, varsinkin ulkona liikkuessani, kulutan nenäliinapakkauksia yksi toisensa perään yhtäjaksoisesti valuvien kyynelvirtojen että nenäni pyyhkimiseen. Välillä kitalaki kutisee aivan kamalasti ja jos yleensä aivastan keskimäärin tusinan aivastusta peräkanaa, nyt niitä tulee lähes tuplattuina sarjoina varsinkin aamulla tabletin ottamisen (kielen alle laitettava kylmäkuivattu tabletti) jälkeen...8-o.
Viime viikolla astmakin paheni oikein kunnolla, ulkona kävellessä piti turvautua useampaan otteeseen "Ventoline":en, kun putket tuntuivan menevän tuon tuostakin tukkoon. Mietin jo, pitääko lähteä päiväsairaalaan "tehokkaampiin" hoitoihin, mutta onneksi vielä "tehostetulla" kotihoidolla päästiin eteenpäin.
Onni on, että täällä ei kasva koivuja & leppiä Suomen lukemissa....ainakin, niille oireiluista selvitään vähemmällä, enemmin yksi koivu/leppä siellä täällä, kuin kokonaiset metsät niitä täynnä...;-). Nyt odotan, että ilmat vähän tasaantuisivat, niin voisi mennä meren rannalle "luonnollista tehohoitoa" saamaan, ainakin astmaoireisiin mulla auttaa aivan tajuttomasti....käytännössä meri-ilmassa oireet häviävät! 

Minkälaisia kokemuksia teillä on siitepölyallergoista tai siedätyshoidoista? Mitä hoitoja tai kotikeinoja käytätte oireiden helpottamiseksi?


Keväistä puiden kukkimista Milanossa

lauantai 15. maaliskuuta 2014

Nikan Nopeat: Vitello tonnato? Ei vaan "Tacchino Tonnè" eli Kalkkunan rintafilettä tonnikalasalsan kera, huippumaukas variaatio perinteisestä klassikkoruoasta

Yksi italialaisen keittiön klassisia annoksia on "Vitello tonnato" eli "Vitel tonnè", joka on piemontelaisen keittiön mahtavia luomuksia jo 1800-luvulla lähtien (PellegrinoArtusi, ital. kirjalija&grastronomi, mainitsee 1891 julkaistussa kirjassaan "La scienza in cucina e l'arte di mangiar bene" ensimmäisen kerran tästä "mitä maukaimmasta alkupalasta"). "Vitello tonnato" on ohueksi leikattua vasikanpaistia tonnikalamajoneesi-kastikkeen kera (tonnikalaa, kapriksia, sardellia, majoneesia). Se tarjoillaan yleensä kylmänä alkupalana ja vasikanpaisti on tyypillisesti siivutettu ohueksi ja sen päällä on runsaasti tuota suussa sulavaa kastiketta.
Näin kerran televisiossa Giallo Zafferano:n Sonian tekevän tästä ruoasta version "Tacchino tonnato" eli vasikan sijasta käytettiin kalkkunan lihaa. Mielessäni on kokeilu tuosta kalkkunaversiosta "sunnuntai-ruokana", heti kun tarvittava aika sen tekemiseen löytyy, mutta viime viikolla pitäessäni kädessäni marketin uutuuksia eli kalkkunan tosiohuita rintafileitä, jotka kypsyvät muutamassa minuutissa ja miettiessäni kuumeisesti nopeaa lounasta, joka olisi kuitenkin maukasta ja vähän erilaista, syntyi idea kokeilla "Nikan Nopeaa variaatiota" tästä klassikkoruoasta.
Eli kalkkunafileiden lisäksi, tarvittiin kaiketonta majoneesia, välttämätön "tonnato"-salsan valmistamiseen. Resepti saattaa kuulostaa oudolta, mutta kalkkunan vaalea liha sopii loistavasti yhteen majoneesista, tonnikalasta, kapriksesta ja sardelleista (voi jättää poiskin) tehdyn kastikkeen kanssa.

Kalkkunan rintafile tonnikalasalsan kera - maidoton, munaton, gluteeniton, pähkinätön

Nopea "Tacchino tonnè" (Ohut kalkkunan rintafile tonnikalasalsan kera)
(maidoton, munaton, gluteeniton, pähkinätön)

Ainekset (1:lle hengelle):
KALKKUNA:
2 todella ohutta kalkkun rintafileleikettä  (myös Suomessa myytävät kanan tosi ohuet rintafileet käyvät).
kasviöljyä paistamiseen (käytin oliiviöljyä)
suolaa&pippuria maun mukaan
halutessasi hieman puristettua sitruunan mehua

KASVISMAJONEESI (VEGAN):
50 ml maustamatonta soijamaitoa (halutessasi voit kokeilla muitakin kasvismaitoja, valitse kuitenkin maustamaton  versio)
100 ml miedon makuista kasvisöljyä (käytin maissiöljyä, mutta esim. rypsiöljy sopii varmasti, aurigonkukkaöljy on maultaan liian voimakas, sen maku työntyy esiin)
n. 1 rkl puristettua sitruunan mehua
n. 1/2-1 tlk sinappia (käytin Turun vahvaa sinappia)
ripaus suolaa
halutessasi pieni ripaus kurkumaa väriä antamaan

TONNIKALASALSA:
veganmajoneesia (ohje edellä)
1 prk tonnikalaa öljyssä (Huom! elä käytä "hiutaleversioita")
muutama kapris
halutessasi 1 öljyssä säilötty sardellin file (acciughe sott'olio)

Valmistus:
Laita kaprikset likoamaan lasiin, jokan on puolillaan vettä.
Valmista ensin kasvismajoneesi sauvasekoittimella seuraavasti: Lisää sekoitusastiaan öljy, soijamaito, hiukkasen suolaa, situunanmehu ja sinappi. Sekoita ainekset normaaliteholla. Majoneesi syntyy todella hetkessä! Tarkista maku ja lisää tarvittaessa hieman suolaa  ja sinappia. Huom! Ole varovainen mahdollisessa suolan lisäämisessä tässä vaiheessa, sillä jos lisäät kastikkeeseen myös sardellin, jotka ovat tosi suolaisia ja tonnikalakin vielä on kohtuullisen suolaista, lopputulos voi olla liian....suolainen! Kun maku on mieleisesi, siirrä majoneesi pienehköön kulhoon.
Aukaise tonnikalapurkki ja valuta liika öljy pois. Lisää tonnikala kasvismajoneesin joukkoon. Sekoita hyvin. Halutessasi voit lisätä mukaan yhden öljyssä sailötyn sardellin fileen. Sekoita ja lisää joukkoon huuhdellut kaprikset. Sekoita ja maista.....eikö muuten olekin todella hyvää...;-D
Ota esiin laakea pannu ja lisää siihen oliiviöljyä. Kun öljy on kuumentut tarpeeksi, lisää lihapalat pannuun ja kypsennä ne nopeasti molemmin puolin parin minuutin ajan, niin että ne ruskistuvat hieman. Lisaa suolaa ja pippuria makusi mukaan. Voit haluteassasi puristaa myös hieman sitruunan mehua fileiden pääle.
Ota lihaleikkeet pois pannulta lautaselle ja lisää päälle "tonnato"-kastike ja nauti!!!

Koska minulla oli se karmea kiire seuralaisenani....nautin annoksen jäävuorisalaatin kera. Mikä sinulla on aikaa, voit tarjota leikkeet vaikka höyrytettyjen kasviksien, perunoiden tai vaikka muusin kanssa. Vaikka annos valmistui hetkessä, se oli pieni, päivää piristävä makuelämys ja houkutti entisestään kokeilemaan sitä "oikeaa" versiota, josta varmasti tulen lähiaikoina kertomaan.

Veganmajoneesi on myös loistava perusta erilaisille leiville sopiville levitteille (mielikuvitus vain käyttöön!) tai dippaukseen, ihan jo sellaisenaankin. Koska tykkäsin kastikkeesta tosi paljon, tein sitä viela seuraavana iltana, mutta ilman sardellia, koska mieheni ei tykkää niistä. Sivelin seosta maissi-&riisikakkujen päälle pieneksi iltapalaksi ja mieheni ei voinut uskoa, että kyseessä oli veganmajoneesipohjainen salsa! Jo seuraavana iltana hän kyseli, että olisiko sitä "kaiketonta tonnikalalevitettä" vielä jäljellä...vahvistus siitä, että tämä salsa toimii monessa jutussa...;-)

Kasvismajoneesi (vegan)