tiistai 10. joulukuuta 2013

Jouluisen väristä "Granaattiomenarisottoa" ja joulun odotuksen aloitus Milanossa!

Kuten jo aiemmassa postaukseni kerroin, 7. ja 8. päivä joulukuuta ovat Milanossa juhlapäiviä. Noiden päivien odotetaan yleensä sattuvan keskelle viikkoa, koska niihin yhdistämällä 1-2 omaa lomapv:ää saa aikaan oikein mukavan pikkubreikin, jota kutsutaan "ponte":ksi eli sillaksi. Tätä 7.ja 8. joulukuuta olevaa mahdollista siltaa kutsutaan nimeltä "Ponte dell'immacolata". Se on yleensä hetki, jolloin milanolaiset ostavat ensimmäiset joululahjat, elleivät sitten innokkaina matkalijoina käytä näitä lomapäiviä Euroopan kaupunkikohteiden vierailuun kun taas tai laskettelua suuresti rakastavat suuntavat alpeille ensimmäisistä lumista nauttimaan ja rinteitä testaamaan.


Valitettavasti tänä vuonna molemmat juhlapäivät sattuvat viikonlopulle ja monet valittivat näiden ylimääräisten lomapäivien ja niiden suoman pienen hengähdyksen menetystä. En tiedä, kuinka paljon se vaikutti pikkumatkoista luopumiseen, mutta kaupunki näytti ainakin täyttyvän viikonloppuna markkinoilla vierailijoista. 
Milanossa nimittäin pidetään Sant'Ambrogio:n juhlapäivän ympärillä "Oh Bej Oh Bej"-markkinat, jolloin keskustassa sijaitsevan linnan "Castello Sforzesco":n tienoo täyttyy pienistä kojuista, joissa on tarjolla "vaikka ja mitä"; käsityöläisten taidonnäytteistä gastonomisiin erikoisuuksiin ja  joista voi sitten ostaa vaikka ne ensimmäiset joululahjatkin, mikäli on päättänyt pysyä Milanossa. Kojuissa on tarjolla myös "vin brulé":ta joka vastaa meidän suomalaisten glögia, ja mikäs sen ihanampaa  on kuin astella kojujen keskellä nauttien höyryävää juomaa ja syöden paahdettuja kastanjoita eli  "caldarroste" tai "marroni", kuten niitä kutsutaan. Noita "marroni":ja (ruskeasta väristä johtuen) löytää koko talvikauden ajan pienistä kojuista ympäri keskusta-aluetta. Ne ovat aika hintavia, pienet kipolliset maksavat n. 3-5 euroa, eikä niihin kovin monta mahdu, mutta ne lämmittävät niin mukavasti kylminä päivinä ja ovat ne niin hyviä ja ravitseviakin!!!

Olemme yleensä perheeni kanssa pois Milanosta Sant'Ambrogion juhlapäivänä, joten en ole käynyt markkinoilla moneen vuoteen. Tänä vuonna poikkeuksellisesti olimme Milanossa ja suunnittelin vierailevani sekä "Oh Bej Oh Bej"-markkinoilla, että Milanon messuilla pidettävillä suurilla käsityöläisten vuosittaisilla joulumarkkinoilla. Valitettavasti vain kohtalo astui tielleni ja vietin lähes koko lauantaipäivän ensiavussa jalkani takia ja siitä johtuen pidemmät kävelyretket ovat kiellettyjen listalla ainakin vähäksi aikaa...:-(.  Laitan tähän teille linkit sekä viime vuonna, että tänä vuonna pidetyille markkinoille, jossa voitte katsella kojujen tarjontaa ja tunnelmia:


Ensimmäiset joulutunnelmat työstin sitten kotona, joista kuvia ja tarinaa seuraavissa postauksissa. Tosin meillä ei ole vielä kuusta juhlakunnossa, koska sen kokoaminen ja valojen laitto jäi mieheni tehtäväksi jalkani takia. Saa nähdä, koska tuo kuusi meillä nousee laatikosta juhlakuntoon...;-)

Pakollisen paikallaan olemisen lohdutukseksi päätin tehdä jotain joulun tuntuista ruokaa ja koska rakastan risottoja ja olin ostanut ihania granaattiomenia, päätin kokeilla tätä kombinaatiota. Tulos oli niin maukas ja jouluinen, että taidanpa tehdä tästä ruoasta tradition jouluksi!!



Granaattiomenarisotto  (Risotto alla melagrana)
(maidoton, munaton, gluteeniton, pähkinätön, vegan)
Ainekset:
risotto-riisiä  esim. arborio tai carnaroli n. reilu 1dl ruokailijaa kohden
1/2 sipulia (kelta-tai salottisipuli)
2-3 rkl oliiviöljyä
n. 1 dl valko- tai kuohuviiniä
n. 1 lt (riippuen riisin määrästä) kasvislientä (joko itse tehtyä, tai liemikuutiosta)
1 granattiomena ( yhdestä puolikkaasta puristetaan mehu  ja toinen puolikas käytetään risottoon ja sen koristelemiseen.
suolaa tarpeen mukaan
pippuria tarpeen mukaan


Valmistus:
Halkaise granaattiomena keskeltä kahtia. Irroita simenet esim. puukauhaa tai lusikkaa avuksi käyttäen. Jos et tiedä, miten saat siemenet helposti irtoamaan, tässä linkki erittäin helppoon ohjeeseen.

Jaa siemenet kahteen osaan ja purista toisesta puolikkaasta mehu.
Pilko sipuli hienoksi silpuksi ja kuullota se öljyssä hyvin miedolla lämmöllä.
Lisää riisi ja sekoita se hyvin joukkoon. Kääntele riisiä muutaman minuutin ajan, niin että öljy imeytyy riisiin.
Lisää viini riisin joukkoon kattilaan ja nosta lämpöa, jotta alkoholi haihtuu ja viini imeytyy riisiin. Kääntele seosta koko ajan, ettei se tartu pohjaan kiinni.
Kun viini on haihtunut, laske lämpötilaa keskilämmölle ja ala lisätä kasvislientä, kauhallinen kerrallaan. Sekoita liemi aina hyvin riisiin ja seuraa kypsennystä, koska on tärkeää, ettei riisi tartu pohjaan.
Kun noi puolet (n. 10 min.) riisin keitinajasta on kulunut, lisää granattiomenan mehu joukkoon.
Jatka kypsennystä kasvislientä lisäten ja sekoittaen. Tarkista välillä risoton makua ja lisää hiukan suolaa, jos liemi on kovin mautonta.
Noin viisi minuuttia ennen kuin riisin pitäisi olla kypsää (eli n. 15 min. kypsennyksen alusta), lisää risottoon suurin osa granattiomenan siemenistä. Jätä jäljelle hiukan hedelmän siemeniä koristelua varten. Kun risotto on kypsä (n. 18-20 min. riippuen riisin laadusta), tarkista maku. Rouhi hiukan pippuria päälle ja lisää loput granattiomenan siemenet koristeeksi.


Tarjoile hyvän kuohuviinin kera! Tähän annokseen käytin sekä valmistusvaiheessa, että tarjoilussa "Franciacorta Saten Brut"- kuohuviiniä, joka sopi erinomaisesti, mielestäni toimii paremmin kuin valkoviini, koska maut ovat "herkkiä ja keveitä". Samoin rosè-kuohuviiniä kannattaa kokeilla, se sopii myös mielestäni hyvin täydentämään risoton makean ja suolaisen yhdistelmää.
Granaattiomenarisotto muistuttaa maultaan hiukan mansikkarisottoa, jota teen kesäisin mansikoiden ollessa makeimmillaan. Muuten paras mustikkarisotto tulee ehdottomasti suomalaisista mustikoista! Risottohan on niin uskomaton ruokalaji, koska sitä voi valmistaa melkein minkä tahansa aineksen kanssa ja käyttää mielikuvitasta! Italiassa on risottoihin erikoistuneita ravintoloita, jota tarjoavat listoillaan jopa kymmeniä erilaisia risottoelämyksiä. Tässä muutama esimerkki:




http://www.ratana.it/menu.html   (Ei varsinaisesti "risotteria", mutta "Corriere della Sera":n kriitikon mukaan paras "Risotto milanese con ossobuco", jonka hän oli syönyt vuosiin. )

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti